Kunta-alalle neuvottelutulos, ensimmäisen vuoden korotuksissa sekalinja
9.2.2018
|
Kunta-alan sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen keskiviikkona 8. helmikuuta. Uusi sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Ensimmäisen vuoden palkankorotus on sekalinjaa, toinen prosentuaalinen. Palkankorotukset noudattavat kierroksen aikana muotoutunutta yleistä linjaa. Lomarahaleikkauksen kompensaatioon saatiin ratkaisu. Kunta-alalla päästiin neuvottelutulokseen 8. helmikuuta. Uusi sopimus on kestoltaan 2 vuotta 2 kuukautta. Se on voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Sopimuksessa sovittiin palkan korotuksista, jotka noudattelevat kierroksella syntynyttä, niin kutsuttua yleistä linjaa. Palkankorotuksissa on niin kutsuttu sekalinja eli osa korotuksista maksetaan prosenttikorotuksina, osa euromääräisinä. Toisena sopimusvuonna korotukset ovat prosentuaalisia. Palkankorotukset 1.5.2018 Yleiskorotus, joka on suuruudeltaan 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia. Euromääräisenä korotus maksetaan 2 100 euron kuukausipalkkaan saakka. Sitä suurempiin palkkoihin korotus lasketaan prosentuaalisena. Korotukset vuonna 2019 Korotukset 1.1.2019: paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia liitekohtaisella perälaudalla. Palkankorotukset 1.4.2019: yleiskorotus 1 prosentti. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan tärkeää on, että palkankorotuksiin saatiin myös euromääräinen korotus. – Todella monelle liittomme jäsenelle euromääräinen korotus on kannattavampi korotusmuoto kuin prosentuaalinen korotus. Niemi-Laine toteaa. Lisäksi sopimusalalle tulee pidempiaikainen palkkaohjelma, jossa tarkastellaan mies- ja naisvaltaisten alojen ansiokehitystä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja pyritään tasoittamaan mies- ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä. Lomarahaleikkausta korvattiin kertaerällä Viimemetreillä neuvotteluja hiertäneeseen lomarahaleikkauksen kompensaatioon saatiin myös ratkaisu. Tosin ratkaisu ei ole tällä nimikkeellä, vaan paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Korvaus maksetaan henkilöstölle tammikuussa 2019. Kertaerään on varattu 135 miljoonaa. Henkilökohtaisen kertaerän suuruus on 9,2 prosenttia työntekijän palkasta. – Työnantaja palkitsee vihdoin kuntatyöntekijät siitä, että pienellä työntekijämäärällä on tehty hyvää ja tuloksellista palvelutyötä kuntalaisten eteen. Sote-asioita ja työssäoppimista varten työryhmät Tärkeitä työryhmiä tulee kaksi, niin kutsuttu sote-työryhmä ja työssäoppimista ja työnohjausta tarkasteleva työryhmä. – Olemme myös tyytyväisiä, että sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä saimme työryhmän, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa ja sen parantamista. Samoin tärkeä on työpaikoilla tapahtuvaan työnohjaukseen pureutuva työryhmä, joka parantaa työpaikkaohjaajien asemaa. Sopimuksessa parannetaan myös perheellisten työntekijöiden asemaa. Palkallinen isyysvapaa pidentyi tällä sopimuksella. Lisäksi lapsen hoitovapaan ikärajaa nostettiin. Jatkossa ikäraja on 12 vuotta. Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän. Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus on Suomen suurin sopimusala. Sen piirissä on yli 300 000 palkansaajaa. Kunta-alan neuvottelut jatkuvat tämän jälkeen sopimusalakohtaisesti (tekninen henkilöstö, tuntipalkkaiset, opetusala ja lääkärit). KVTES:n pääsopijajärjestöt: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Julkisen alan unioni JAU Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo Kuntatyönantajat KT Lisätietoja: JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772 |